Faktian asiakkaista haastateltavana on tällä kertaa Merja Ylipaavalniemi. Hän on pitkänlinjan johtaja
ja toiminut nimenomaan palvelualoilla, joissa yrityksen tuloksen tekevät ihmiset.
Pohdimme Merjan kanssa esimerkiksi sitä, seurataanko organisaatioissa johtajaa vai strategiaa? Jos johtajaa seurataan, niin miksi ja millaista johtajaa seurataan?
”Se on mielestäni sekä että. Strategian tulee olla ajantasainen ja toimiva, jotta siitä tulee yhteistä tekemistä. Silti johtajaa seurataan. Häntä ja hänen tekemisiään seurataan ja johtajaan katsotaan.” Merja on pitkänlinjan johtaja ja toiminut nimenomaan palvelualoilla, joissa yrityksen tuloksen tekevät ihmiset. ”Rakastan ihmisiin vaikuttamista sillä ideologialla, että yritys menestyy silloin, kun sen sisäinen eheys on myönteinen, luottavainen, avoin ja salliva. Poissulkematta jämptejä tuotantoprosesseja, työelämän pelisääntöjä tai bisneksen lainanaisuuksia. Menestymisen kokonaisuuden palaset eivät sulje toisiaan pois.”
”Minusta johtamisessa on tärkeää, että johtaja tiedostaa oman roolinsa myönteisyyden, reiluuden ja rehtiyden synnyttäjänä, moottorina ja ylläpitäjänä. Tässä ajassa johtamisen tavallisuus ja johtamisen sanoittaminen vetoavat ihmisiin merkitystä luoden ja tällaisiin työpaikkoihin hakeudutaan töihin. Puhumme siis yrityksen menestystekijöistä sekä ”seuraa johtajaa” –tilanteesta. Kattavat työterveyspalvelut, parempi palkka ym. ulkoiset etuudet eivät kanna pitkälle, mutta sisäisen olotilan elementit kantavat. Olen itsekin sekä seurannut että paennut johtajaa edellä mainitun pohjalta.”
”Haluan edistää ja tukea kunkin johtajan oman johtajuuden sanoittamista henkilöstölleen, sillä olen nähnyt sen vaikutuksen erityisesti hankalissa kriisi- tai muutostilanteessa, jopa suurten henkilöstöjoukkojen edessä ja vielä siten, että se näkyy viivan alla tuloksena. Kannustan työpaikkoja rohkeasti kääntämään peilin itseään kohti ja pohtimaan; tarjoammeko me oikeasti hakijoille ja työntekijöille niitä työelämän elementtejä, joilla saamme hänet ammentamaan ammattiosaamisensa, sitoutumisensa ja joustamisensa yrityksen hyödyksi? Väitän, että tässä suhteessa työelämä on vielä liian yksipuolista. Fiksut yritykset ja työpaikat voittavat. Näin myös julkisella sektorilla.”
”Yrityksen tuloksellinen johtaminen on ennen kaikkea toimivaa yhteistyötä. Tarvitaan osaavia ihmisiä sekä tekemään käytännön työtä että johtajaa ja hallitusta johtamaan yritystä. Osaamista tulee olla siihen, mistä itse kullekin maksetaan. Osaamista tulee myös jatkuvasti arvioida ja kehittää. Tässä yhtenä keinona ovat valmennukset. Yrityksille räätälöidyt henkilöstökoulutukset auttavat pääsemään nopeasti oikeiden kehittämistarpeiden ja kipupisteiden äärelle. Valmennuspäivien tulee olla kuitenkin ponnahduksia organisaation omaan kehittämiseen, sillä ei kannettu vesi pysy kaivossa. Organisaation esihenkilöillä ja henkilöstöllä tulee olla itsellään myös halua ja kykyä kehittää ja kehittyä. Kykyä ja halua ottaa vastuuta. Johtaja voi luoda ja vahvistaa tätä halukkuutta. ”